Satunnainen unettomuus ei haittaa. Pitkään jatkuneen unettomuuden syyt pitää kuitenkin aina selvittää.
Pyörit sängyssä, eikä uni tule. Sen tiedostaminen viivyttää unta entisestään. Heräät aamuyöstä. Menneen viikon harmit vyöryvät mieleen ja karkottavat nukkumatin.
Erilaiset uniongelmat ovat tuttuja kaikille. Satunnaisista unettomista öistä ei ole haittaa, mutta pitkään unettomuuteen on syytä puuttua.
Unella on suuri merkitys henkisestä ja fyysisestä rasituksesta palautumisessa. Ihminen nukkuu keskimäärin yli seitsemän tuntia vuorokaudessa, ja seitsemän–kahdeksan tunnin unet riittävät aikuiselle. Toisilla lyhytkin uni voi palauttaa, toisilla taas kymmenenkään tunnin uni ei siihen riitä. Unen palauttavuudessa tärkeämpää onkin laatu kuin määrä.
Lue lisää: Kun nukkumatti hylkää, pitääkö olla huolissaan? Asiantuntija kutsuu työpaikat ja yhteiskunnan unitalkoisiin
Aamun vireys on paras mittari
Uni jakautuu noin 90 minuutin jaksoihin, joissa toistuvat samat univaiheet: kevyt, syvä ja REM- eli vilkeuni (rapid eye movement).
Alkuyöstä on eniten syvää unta, jolla on suurin rooli palautumisessa. Se on aivojen pesukone, joka huuhtelee pois haitallisia aineita, jotka voisivat pitemmän päälle aiheuttaa aivosairauksia.
REM-unta on eniten aamuyöstä, ja silloin ihminen näkee eniten myös unia. REM-unessa aivot työstävät koettuja asioita ja tunteita.
Unilääkkeillä paranneltu uni ei välttämättä palauta samalla tavalla kuin normaali hyvälaatuinen uni. Pahimmillaan unilääke estää ihmistä muistamasta, että hän nukkui yhtä huonosti kuin olisi nukkunut ilmankin lääkettä.
– Tärkein palauttavan unen mittari on aamun vireystila. Jos herätessä jo väsyttää, uni ei ole palauttanut, sanoo Mikko Härmä, Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori, joka on perehtynyt työaikoihin, uneen ja ikääntymiseen.
Moni seuraa unta myös älykellostaan. Niiden tulokset kertovat enemmän tahdosta riippumattoman hermoston tasapainosta kuin unen laadusta. Jos syke pysyy yöllä korkealla, elimistö on kuormitustilassa eikä siis palaudu toivottavalla tavalla. Sykettä voi nostaa esimerkiksi stressi, ahdistus mutta myös illalla nautittu alkoholi.
Pari vähäunista yötä ei haittaa
Ihmisen elimistö kestää hyvin muutaman yön univajeen. Esimerkiksi parista yövuorosta palautuu kahdessa päivässä.
– Jos takana on viikko huonosti nukuttuja öitä, puhutaan jo 0,5–1 promillen humalan kaltaisesta tilasta suhteessa aivojen suorituskykyyn. Tämä altistaa esimerkiksi työtapaturmille, Härmä sanoo.
Lyhyet mikroheräämiset ovat osa normaalia yöunen rakennetta. Ne sijoittuvat tyypillisesti aamuyöhön. Levollinen ihminen ei yleensä edes huomaa niitä. Jos jokin asia painaa mieltä, mikroherääminen voi kuitenkin venähtää pidemmäksi valvomiseksi.
Aamuyön suden hetki onkin monelle tuttu käsite. Härmän mukaan se on ajankohta, jolloin ihmisen vuorokausirytmiä noudattavat aivo- ja elintoiminnot ovat matalimmalla tasollaan. Suorituskyky on alimmillaan, jos työskentelee aamuyöllä tai herää silloin yöunilta.
Jos yöllä herää, eikä uni tule, väkisin ei kannata nukkua. Hetki rauhoittavaa musiikkia tai luku mukavasta kirjasta voi auttaa uudelleen nukahtamista.
Pitkä unettomuus uhkaa terveyttä
Pitkään jatkuva unettomuus vaikuttaa aineenvaihduntaan, hormonitoimintaan, immuunipuolustukseen, tunteiden säätelyyn ja mielialaan. Se voi aiheuttaa myös painonnousua, sillä unettomuus lisää makean ja rasvaisen ruoan himoa.
– Jo viikon osittainen univaje heikentää insuliiniresistanssia. Pitkään jatkuva unettomuus lisää riskiä sairastua diabetekseen ja sydän- ja verisuonitauteihin. Uusien tutkimusten mukaan unihäiriöillä on yhteys myös dementiaan, Mikko Härmä sanoo.
Unettomuus on aina oire jostain
Unettomuudella on aina syynsä. Lähes kaikki sairaudet ja kivut aiheuttavat unettomuutta, koska niiden tuottamat oireet ja stressi haittaavat rentoutumista. Tai jos vuorokausirytmi on sekaisin, se sotkee myös unirytmin.
Syvä uni on aivojen pesukone, joka huuhtelee pois haitallisia proteiineja.
Joskus unettomuuden taustalla on elimellinen unihäiriö, kuten uniapnea tai levottomat jalat. Jos väsymys jatkuu pitkään, ja läheiset ovat huomanneet kuorsauksen tai unenaikaiset hengityskatkot, kannattaa mennä unitutkimuksiin.
Lähetteen voi saada erikoislääkäriltä, esimerkiksi sisätautilääkäriltä. Uniapneaan ja levottomiin jalkoihin on hoitovaihtoehtoja. Esimerkiksi levottomat jalat -oireyhtymä voi johtua aivojen raudanpuutteesta, ja siksi rautavarastoja mittaavat ferritiiniarvot on hyvä mitata oireista kärsiviltä. Myös vaihdevuosioireiden aiheuttamiin uniongelmiin saa apua.
– Pitkäkestoiseen unettomuuteen kannattaa aina hakea apua. Lääkkeet vain hoitavat oiretta. Ensi-sijaisesti pitää pyrkiä poistamaan unettomuuden aiheuttaja. Yleensä aloitetaan hoidoilla, joissa opitaan pääsemään irti unettomuutta aiheuttavien tekijöiden kierteestä, Härmä kertoo.
Ajoissa nukkumaan
Jos haluaa varmistaa maksimaalisen määrän palauttavaa syvää unta, on tärkeää mennä ajoissa nukkumaan. Ihanteellinen nukkumaanmenoaika on noin kello 22–23.
Sopivimpaan nukkumaanmenoaikaan vaikuttaa muutaman tunnin verran se, onko kyseessä ilta- vai aamuihminen. Jos menee nukkumaan vasta aamuyöstä, mahdollisuus parhaaseen syvään uneen on jo menetetty. Härmän mukaan ihminen on rakennettu nukkumaan öisin ja valvomaan päivisin. Siksi vuoro- ja yötyöt rasittavatkin elimistöä enemmän kuin päivätyö.
Nukahtamista edistää, jos sänkyyn sujahtaa, kun oikeasti väsyttää. Härmän mukaan pieni iltapala ja alkuillan liikunta auttavat nukahtamaan. Liian iso illallinen tai myöhään tehty lenkki sen sijaan häiritsevät unta.
Vinkit hyvään uneen ja palautumiseen: Uni ja palautuminen, Työterveyslaitos